Olemme osa luontoa

Blogipäivitysteni ahkeruudesta päätellen olen ruvennut talviunille ❤ Huomasin myös, että melkein kaikkien postausteni alkulauseisiin on liittynyt säähän liittyvää kuvailua. Tämä ei ole sattumaa. Jos ayurveda opettaa jotakin, niin ehkä tärkeimpänä oppina on: Olemme osa luontoa =Luonto ilmenee meissä. Parikymppisenä opiskelijana kiinnostuin kiinalaisen runouden kautta taolaisuudesta. Ja kun noin kymmenen vuotta myöhemmin aloin opiskella ayurvedaa, kiehtoi tässä juuri tuo idän kulttuureihin, joihin Suomen kulttuuri, ihanaa kyllä, juuriltaan liittyy, kuuluva luontoyhteys.

Kun katselee luonnon ilmiöitä, esimerkiksi sateen syntyä, on helppo nähdä, miten peruselementit (maa, vesi, tuli, ilma) vaikuttavat toisiinsa. Meren (vesi) yllä paahtaa kuuma aurinko (tuli), joka höyrystää vedenpinnan. Vedestä ilmaan kohoava vesihöyry muodostaa pilviä, jotka tuulten (ilma) vaikutuksesta kerääntyvät, ja tiivistyessään tarpeeksi painaviksi satavat vetenä alas. Sade imeytyy maahan ja vesi kerääntyy uomiinsa, kuten joenuomiin. Maan pinnanmuodostus sekä tuulet (ilma) kuljettavat veden jälleen kohti merta. Ja näin edelleen luonto jatkaa kiertokulkuaan.

Kun suhtaudumme itseemme, ja lähimmäisiimme, ihmisiin, joita päivän aikana tapaamme, samalla kärsivällisyydellä kuin luonnon kiertokulkuun, ehkä ymmärrämme ja täten sallimme itsellemme ja tätä kautta myös muille enemmän. Esimerkiksi nyt viime viikkoina päivien lyhentyessä, olen huomannut kaipaavani hiukan enemmän unta. Aluksi en voinut sietää ajatusta, että nukkuisin enemmän. Minullahan ei ollut aikaa enää nukkua enempää, sillä tehtävälistani vain pitenisivät! Keksin tapoja pysyä virkeänä, vaikka luonto näytti hidastavan, kohmettuvan, ryhtyvän lepovaiheeseen. Onnistuinkin joissakin piristyskeinoissani. Mutta lopulta kuitenkin päätin antautua, antaa periksi, antaa itselleni luvan hellittää ja kääntyä sisäänpäin.

Näin on pimeissä oloissa ennen sähkövaloa toimittu. Pitkät, pimeät illat ovat olleet puhdetöiden aikaa ja toisaalta ihmiset ovat kerääntyneet yhteen tarinoimaan, viettämään aikaa yhdessä. Töiden tekoa ei ole lopetettu, mutta ehkäpä rytmi on ollut hiukan hitaampi. Tai sitten vain idealisoin mennyttä. Joka tapauksessa, on aika selvää, että aurinko (tuli) on energiamme lähde. Jos meillä on marraskuussa ollut 13 aurinkoista tuntia, niin kuin tänään lehdestä luin, on selvää, että energiatasomme on hiukan alhainen. Antakaamme siis itsellemme lupa hellittää, sillä:

”In the end only three things matter: how gently you lived, how deeply you loved and how graciously you let go of things not meant for you.” Buddha

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s